Muistojen teatteri

Muistojen teatteri (Reminiscence Theatre) on uusi teatterilaji, joka poikkeaa perinteisestä teatterista. Muistojen teatteri dokumentoi elettyä elämää teatterin keinoin. Se on osoittautunut vahvaksi muistelutyön ja erityisesti sukupolvet ylittävän kulttuurityön välineenä. Tämä työskentelytapa avaa suoran ja elämyksellisen linkin yksilön kautta kerrottuun lähihistoriaan.

Muistojen teatteri Muistojen teatteri 

Suomeen Muistojen teatterin Englannista toi senioriteatteria tutkinut Leonie Hohenthal-Antin. Muistojen teatteri perustettiin Muistojen Talolle tammikuussa 2005. Ensimmäinen Muistojen teatterin esitys oli Elämää Kotkassa sodan varjossa, jonka ensi-ilta oli huhtikuussa 2005 Eurooppalaisen muistorasianäyttelyn yhteydessä.

Esitys rakentui seuraavalla tavalla: Muistojen teatterin ohjaaja Leonie Hohenthal-Antin loi viitteellisen käsikirjoituksen ryhmäläisten muistoista, sota-ajan iloista ja suruista. Käsikirjoitus toimi eräänlaisena skenaariona antaen tilaa improvisoinnille ja ennen kaikkea muistoille, joita esitystenkin aikana ilmaantui lisää. Esityksessä näyttelijät eivät menneet ”rooleihin” vaan he esiintyvät itsenään ja muistelevat omia todellisia sota-ajan kokemuksia. Muistojen teatterin tekemisessä on tärkeää pitäytyä liialliselta tekstin dramatisoinnilta, koska se riistää ikäihmiseltä hänen oman tarinansa
 
Elämää Kotkassa sodan varjossa – näytelmä oli ohjelmistossa kaksi vuotta. Sitä esitettiin useassa vanhainkodissa ja palvelutalossa. ”Harvinaista herkkua, kaiken tuon olen kokenut itse”, sanoi kotkalainen miespuolinen vanhainkotiasukas. Näytelmä osallistui syksyllä 2005 Mikkelissä senioriteatteripäiville ja viimeksi se esiintyi Suomen Harrastajateatteriliiton senioriteatteripäivillä keväällä 2007.

Muistojen teatteri jatkuu uusine aiheineen ja uudet jäsenet ovat tervetulleita!